Siirry pääsisältöön

Valmistusprosessia

Kuvat Margit Mannila
 

Minulta on joskus kysytty, että paljonko aikaa yhden hahmon tekemiseen kuluu. Siihen on vaikea vastaata, sillä se riippuu vähän laskutavasta. Laskenko mukaan sen kun idea syntyy ja ryhdyn muokkaamaan ajatusta toteuttamiskelpoiseksi työksi ja lähden etsimään siihen sopivaa materiaalia. Ellen löydä sopivaa varastoistani, saatan vierailla useillakin kirppiksillä ja kierrätyskeskuksessa. Tähän vaiheeseen saattaa kulua aikaa todella paljon. Esimerkiksi ajomatka Lapualta Vaasaan kestää reilun tunnin suuntaansa. 

Sitten alkaa hahmon rakentaminen. Teknisesti rungon valmistamiseen menee ehkä noin 5-10 tuntia. Nopeimmillaan runko valmistuu juuri ja juuri tuossa viidessä tunnissa.

Hahmon vaatteiden valmistus onkin sitten sellainen juttu, että se vie aikaa. Perustyylinen hame tai housut valmistuvat yleensä 1-2 tunnissa, mutta jos työstän vaikka iltapuvun, menee siihen helposti aikaa 16-30 tuntia. 

Jossain vaiheessa on selattu myös erinäisiä teoksia, pohdittu mietelausetta ja teoksen nimeä. Joskus ne ovat selvillä ennen kun teen mitään, joskus eivät.

Taustojen sahaaminen, pohjakäsittely ja mietelauseen kirjoittaminen, sommittelu ja mahdollisten yksityiskohtien tekeminen. Ei voi tietää ikinä, paljonko tämä vaihe vie. Nopeimmillaan tästä selviää noin 5 tunnissa. Yleensä ei. 

Kuten huomaat yksiselitteistä aikaa ei oikein pysty sanomaan. Jokainen teos on oma yksilöllinen prosessi ja sen tekeminen  kestää työtunneilla mitattuna vähintään kahden viikon työmäärän todennäköisesti enemmänkin. Voin sanoa, että kaikki ns. ylimääräinen aikani menee näihin Enkä kovin montaa teosta pysty vuoden aikana tekemään. 

 

Ehdit vielä käymään katsomassa näyttelyämme Pääasioita oikeille silmille 27.5.2026-18.6.2026 Patruunagalleriassa Lapualla. Tervetuloa katsomaan. 

Näyttely on yhteisnäyttely Marja Katajavirran kanssa.

Löydät meidät myös Instagramista

Margit: @kasityotaivas & Marja: @artistmarja

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäiset grafiikkatyöni

Aloitin taideopinnot vähän vahingossa, oikeastaan lasteni innoittamana. Paluu aktiivisesti piirtämisen ja maalaamisen pariin, pitkän tauon jälkeen, oli oikeastaan aikamoinen koettelemus ja kolaus itsetunnolle. Käsi ei totellutkaan enää ajatusta niin kuin silloin joskus. nuorena Kynnys aloittaa oli iso. Kynää olen käyttänyt lähinnä vain kirjoittamiseen, sitten lukioaikojen, lukuunottamatta satunnaisia taidekursseja vuosina 1992-1996. Tässä elämäni ensimmäisiä grafiikkakokeiluja. Grafiikka on haastavaa eikä vähiten siksi, että kaikki pitää pystyä ajattelemaan peilikuvana. Ensimmäinen työ meni pieleen. En ymmärtänyt yhtään, mitä olen tekemässä tai mitä pitäisi tehdä, jotta saa laatasta sellaisen, että se myös painettuna näyttää edes vähän siltä, mitä yritän kuvata. Aiheet olivat: 1. Säätila, 2. Kartta, 3. Talviuni, 4. vapaavalintainen aihe Ystävyyden kartta Tämä vedos on aiheesta kartta. Tässä työssä on käytetty carborundumia, gessoa sekä kuivaneulaa. Carborundum -tekniikassa laattaan l...

Pääasioita oikeille silmille

 Juliste tehty Big Huge Labs -työkalulla    Pääasioita oikeille silmille 27.5.2026-18.6.2026 Patruunagalleriassa Lapualla.  Tervetuloa katsomaan.  Näyttely on yhteisnäyttely Marja Katajavirran kanssa. Löydät meidät myös Instagramista Margit: @kasityotaivas & Marja: @artistmarja  

Timpurin tyttäret

 Kuvat Margit Mannila       Isäni oli kirvesmies. Olen siis timpurin tytär. Kiitollinen isälleni monesta asiasta ja ennenkaikkea siitä, että hän otti minut rakennuksille mukaan ja antoi pyöriä jaloissaan, kun hän teki työhommia. Opetti ja neuvoi tekemään itse. Kädentaidot ovat arvokasta pääomaa. Timpurin tyttäret.  "Muistikuvat ovat aina tärähtäneitä." - Marko Laihinen